ISO 45001

ISO 45001 on uusi standardi (julkaistu maaliskuussa 2018) työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä turvallisuusjohtamisen järjestelmien toteuttamisessa huomioitaviin asioihin. Suomeksi standardi on julkaistu nimellä SFS-ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita.

Standardissa keskeisinä asioina menestymisen kannalta pidetään (teksti ei ole suoraan standardista, vaan mukana on myös omaa tulkintaani aihealueen sisällöstä):

1. Ylimmän johdon täydellistä sitoutumista turvallisuustyöhön.

Ilman johdon tukea ja oikeanlaista asennetta, ei turvallisuustyössä voida menestyä parhaalla mahdollisella tavalla. Ylin johto vastaa oikeanlaisen turvallisuuskulttuurin syntymisestä ja sen jatkuvasta kehittymisestä, sekä riittävien resurssien tarjoamisesta ja tuesta.

Ylin johto vastaa myös siitä, että organisaation turvallisuustyötä tukemassa on hyvä työturvallisuuspalvelu.

Ylimmällä johdolla on myös roolinsa koko organisaation kattavan turvallisuusasenteen luomisessa (lue lisää täältä).

2. Työntekijöiden osallistumista koko organisaation tasolla ja kaikissa toimissa turvallisuustyöhön. Organisaation täytyy tarjota tähän riittävät resurssit.

Järjestelmien täytyy tarjota kaikille työntekijöille mahdollisuuden tehdä turvallisuushavaintoja ja muita päivittäiseen turvallisuustyöhän liittyviä tehtäviä ja toimia.

Soveltuvin osin työntekijät osallistuvat myös muunlaiseen turvallisuustyöhön. Käytännön esimerkkinä voisi olla vaikkapa esimiestasolla tehtävät auditoinnit ja tarkastukset, osallistuminen turvallisuuskävelyihin/-kierroksiin, vaarojentunnistamisen suorittamista ja riskikartoituksia.

Tarvittaessa osallistumista voidaan laajentaa myös oman organisaation ulkopuolelle. Turvallisuustyöhön voidaan ottaa mukaan myös alihankkijoita, urakoitsijoita, tavarantoimittajia ja muita sopivia tahoja.

3. Toimivaa viestintä- ja kriisiviestintäkokonaisuutta.

Minun nähdäkseni viestintäosio sisältää ainakin kriisiviestinnän organisaation sisällä. Mahdollisuuksien mukaan kriisiviestintää ja tärkeiden tiedotteiden jakamista voidaan laajentaa myös organisaation ulkopuolelle. Kriisiviestintä voidaan toteuttaa mobiilipohjaisesti push notifikaatioiden / ilmoitusten avulla. Toimintaa voidaan lisäksi tukea sms-viesteillä. Palvelun keskeisin tarkoitus on saada todellinen hätätilanneviesti heti tavoittamaan mahdollisimman monta kohteeksi haluttua henkilöä. Nykymaailmassa paras tapa tähän on puhelimen push ilmoitukset (valitettavasti kunnollista yleisessä käytössä olevaa suomennosta ei ole vakiintunut). Niillä voidaan käytännössä sekunnissa parissa viestin lähettämisestä tavoittaa kaikki sovelluksen asentaneet käyttäjät.

Lisäksi viestintä sisältää organisaation sisäisen työterveys ja työturvallisuusteemaisen viestinnän (esimerkiksi Intranet) ja sidosryhmäviestinnän (esimerkiksi tiedottamisen kumppaneille, alihankkijoille). Turvallisuuspalvelun tuottamaa dataa voidaan upottaa erilaisiin verkkopalveluihin, liittää muihin raportteihin, kuten turvallisuuden viikko tai kuukausikatsaus. Osana viestintää on myös erilaisiin tapaamisiin (turvallisuuspalaverit) liittyvät keskustelut, sekä dokumentteina jaettavat raportit, työohjeet, sopimukset jne.

4. Mahdollisuutta monipuoliseen vaarojen tunnistamiseen ja riskienarviointiin sekä riskienhallintaan.

Meidän järjestelmässämme vaarojen tunnistaminen ja riskiarvioiden tekeminen suoritetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 mallin mukaan (STM 2015). Tuolla mallilla tehden prosessi on hyvin kattava ja perusteellinen. Järjestelmä huolehtii myös automaattisesti uusien tunnistusten tekemisestä määräajoin. Toimenpiteitä voidaan kohdistaa haluttuihin organisaatiokohteisiin tai muihin relevantteihin kohteisiin. Näitä muita kohteita voivat olla esimerkiksi työmaat, projektit, henkilöt, koneet/laiteet, sovellukset jne.

Riskikartoituspalvelu sisältää automaattisen uudelleenarvioinnin asetetuin määrävälein. Muuten nopeampi syklistä turvallisuustyötä tehdään erilaisten auditointien ja tarkastuslistojen avulla, esimerkiksi Elmeri/Elmeri+, TR, LEAN 5S/6S. Erilaisia auditointeja ja tarkastuslistoja voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa tarvekohtaisesti. Kaikissa näissä palveluissa pysytään vastuuttamaan ja valtuuttamaan henkilöille määräaikaisia tehtäviä.

5. Toiminnan jatkuvaa kehittymistä.

Jatkuvan Kehittymisen palvelusta on oma blogikirjoitus otsikoituna ”Kaizen” (lue lisää täältä). Menetelmästä voidaan käyttää myös lyhennettä PDCA (Plan-Do-Check-Act), mitä on myös tässä ISO 45001 työssä käytettyä standardin yhteydessä.

Jatkuvan Kehittymisen palvelu on toisaalta intuitiivista – työntekijöille mahdollistetaan kohteiden tekeminen milloin tahansa ja mistä tahansa. Toisaalta palvelu on ohjattua: raportoinnin, tutkimisen, pohtimisen ja havainnoinnin avulla päätetään ja valitaan haluttuja painopistealueita kehittämiskohteiksi.

6. Turvallisuustyön nivomisen yhteen yrityksen muun liiketoiminnan / liiketoimintaprosessien kanssa

Työturvallisuus ei tietenkään ole irrallinen oma kokonaisuutensa vaan liittyy hyvin läheisesti moneen muuhunkin prosessiin. Osittain tietysti riippuu yrityksen koosta ja toiminnasta, miten tuo käytännössä näkyy. Yhtenä tähän liittyvänä asiana näkisin terminologian muuntumisen ja vaihtelun (QSE -> HSE -> HSEQ…). Jo yleinen lyhenne HSEQ (Health Security Environment Quality) kertoo, että liikutaan laajassa aihepiirissä.

Jatkuvan Kehittymisen palvelulla toiminnan laadun parantaminen kaikissa osa-alueissa on varmaankin suurempi menestystekijä, kuin pelkkään työturvallisuuteen keskittyvä turvallisuushavainnointi. Mikä tietysti on ensisijaisen tärkeää sekin työturvallisuuden osalta. Laadun kehittämisen lisäksi samassa palvelukokonaisuudessa huomioidaan ja käsitellään ympäristöasiat, suoritetaan tapaturmatutkimukset, voidaan tehdä kunnossapitoilmoituksia jne.

Yksi merkittävä ja huomioitava tekijä on lisäksi järjestelmäintegraatiot. Toimiva työturvallisuusjärjestelmä pystyy integroitumaan muihin palveluihin. Sen avulla voidaan esimerkiksi lähettää tapaturmailmoitukset sähköisesti vakuutusyhtiöön. Se pystyy hyödyntämään yrityksen henkilöstöhallintapalvelua (HR). Se osaa käyttää hyväkseen AD:ssä olevia käyttöoikeuksia tunnistuksessa ja palvelun oikeuksien jakamisessa. Järjestelmän tuottamaa dataa voidaan lisäksi tarjota muiden palveluiden käyttöön.

7. Lain ja muiden virallisten vaatimusten täyttäminen

Tämä on minusta minimilähtökohta. Työturvallisuudessa pitäisi aina muistaa, miksi sitä oikeasti tehdään. Sitä tehdään, jotta työtapaturmia ei sattuisi tai ainakin niitä sattuisi entistä vähemmän.

Jokainen estetty tapaturma on ”voitto” sekä työntekijöille että työnantajalle. Viranomaiset toki määrittävät minimitason, mihin pitää pystyä, mutta näkisin jokaisen yrityksen asettavan riman selvästi sen yläpuolelle.

Palvelumme täyttää ja ylittää kaikki ISO 45001 standardin vaatimukset

Tapaturmat ovat yritykselle kalliita (keskimäärin yli 6000 euroa per tapaturma) ja niiden estäminen ja vähentäminen on edullista panostamalla oikeaan palveluun.

Meidän palvelumme sisältää kaikki ISO 45001 esitetyt asiat, mikäli ylin johto haluaa panostaa turvallisuuskulttuuriinsa ottamalla palvelumme käyttöönsä. 

Olit sitten HSEQ päättäjä tai muuten pystyt asiaan vaikuttamaan, niin uskomme esittelymme vakuuttavan sinut palvelumme järkevyydestä ISO 45001 standardin toteuttamisessa sinunkin organisaatiossa. Ota yhteyttä.